Viimeisia tunteja

Nyt on kamat pakattuna ja pian lahdetaan lentokentalle. Voin sanoa, etta elamani ikimuistosimmat 7 viikkoa! Silmani oon avannu joka aamu 6.30 ja siita lahtien ollu koko paivan kiireinen ja petiin paassyt vasta kymmenen jalkeen.

Yhtena paivana paasin tutustumaan amerikkalaiseen autokorjaamoon. Taalla on se erikoista, etta korjaamot ovat keskittyneet vain yhteen asiaan, esimerkiksi huoltoihin, koritoihin, renkaisiin tai moottoreihin. Toisin kuin suomessa, jossa yksi korjaamo tekee mahdollisesti kaikkia noita. 

Kavin myos Eastonissa lukiolla, jossa opetetaan oppilaita autonasentajiksi. Taalla se on vahan pienemmassa mittakaavassa - heilla oli 3 nosturia. He keskittyvat lahinna teoriaopetukseen ja parjaavat hyvin paperilla, mutta kaytannon opetus heilla ei ole kummoinen. Autopuolen opetus on heille ns. sivuaine, jota opiskelevat 2h paivassa ja muuten heilla on samanlaista kun Suomessa lukiossa. Mutta silti saavat paperit patevana autonasentajana. 

Oli kylla silmia avartava reissu. Ei taa oo ihan niin hieno paikka kun kuvitellaan ja voisin sanoa, etta joissakin asioissa Suomi on huomattavasti kehittyneempi! Mut hienoa on ollut ja toivottavasti paasen viela kaymaan, taalla on tosi paljon nahtavaa ja koettavaa!

Hyvastit museolle ja Ocean City

Keskiviikkona kavin viimeisen kerran toissa. Kristen, museon presidentti, oli mulle todella kiitollinen ja iloinen etta olin ollut museolla. En montaa kertaa hanta tavannut, mutta sanoi, etta on kuullut etta oon ollut ahkera ja avuksi. Han ja Mike(tyopaikkaohjaajani) sanoivat, etta voin pistaa heidat suosittelijoiksi mahdollisiin tyohakemuksiini, joten kai ma jotakin tein oikein!

 Osa mun tyoharjoittelua oli myos kokeilu heille, etta tarvitsisivatko myos mekaanikkoa, koska heilla ei semmoista siella ollut. Vaikka en kerennyt moottoria saamaan valmiiksi, sanoivat he, etta todellakin tarvitsevat. Olisi kuulemma hyva, etta olisi ainakin yksi henkilo, joka tietaisi, mita moottoreille on tehty ja pitaisi huolen niista.

Tyoharjoittelupaikkana taa oli mulle todella vaikea, koska siella ei ollut mitaan valmiina, vaan mun tarvitsi kertoa, mita tarvitsen. Museo on lahinna keskittynyt puutoihin, joten mekaanikolle siella ei ollut paikkaa eika tyokaluja. Normaaleilla korjaamoilla on tietyt paikat, josta tilataan osat tai mihin viedaan kansi koneistettavaksi, mutta nailla ei ollut mitaan sopimuksia kenenkaan kanssa. Eli periaatteessa mun tarvitsi ite tietaa, mista osat hankitaan, tai esim. Benin. Onneksi tiesin Rockauton, silla ollaan kotona Suomessa tilattu osia sielta ja tiesin etta se on amerikkalainen firma.

Tassa kuva muutaman viikon takaa, kun olin viela ulkona tekemassa hommia.

Kun lahdin museolta, lahdimme samantien puolentoista tunnin ajomatkan paahan Ocean Cityyn. Tarkoitus oli vaan menna katselemaan merta ja boardwalkia, mutta mun onneks siella oli joku klassikoautojen tapahtuma! Ennen jenkkeihin tuloa ma kuvittelin etta siella nayttaisi TALTA, ei Hondilta tai Toyotoilta. Oikeen havetti menna volkkarilla naitten autojen keskella :D Jotkut olivat ottaneet retkituolet tienvarteen ja jaaneet katselemaan autojen kisailua kun liikennevalot vaihtuivat. Itsekkin oisin voinut viettaa koko illan siella, mutta muita, joiden kanssa olin, ei kiinnostanut.

Hei, kaks yota enaan lahtoon!

Viimeiset tyopaivat

Koska olen viettanyt pari paivaa muualla, vietin koko viikonloppuni toissa. Merella oli purjehduskisat, jota museon henkilokunta tahtoi kuvata. Lahdimme yhdessa veneella suunnilleen tunnin matkan paahan keskelle merta. Ennen lahtoa teimme veneelle perus tarkastukset - katsoimme oljyt ja tankkasimme jne. 

Vahan oli kylma saa olla veneilemassa, mutta onpa sekin nyt kokeiltu!

Oljypohjastakin sain ihan hyvan, jos miettii lahtokohtaa, kun siella oli seissyt vetta semmoiset 4kk. 

Tahan kuntoon jatin tyomaan. Ben vie moottorin mun lahdon jalkeen jonnekkin konepajalle kasattavaksi. Pussitin kaikki pultit ja kirjoitin mihin mikakin kuuluu, toivottavasti tulevaisuuden kasaaja ymmartaa :D tuli opittua ainakin englanninkieliset nimet eri osille! Auttaa tulevaisuudessa jos pitaisi englanninkielisia ohjeita lukea tai tilata osia. 

Viimeisia viedaan

Nyt alkaa olemaan jo viimeiset hetket kasilla. Toiseksi viimeinen viikko taputeltu, ei kovinkaan hyvin tuloksin. Keskiviikkona tulivat loput tavarat, mukaanlukien kiertokangen laakerit. Silmalla jo naki, etta vanhat laakerit olivat huomattavasti paksummat kuin vanhat. Mutta koska museo ei omista tyontomittaa tai mikrometria, en pystynyt tarkalleen mittaamaan paljonko niissa on eroa. Menimme varaosaliikkeeseen kysymaan, pystyisivatko he hakemaan laakereissa olleilla numeroilla varaosanumeroa, mutta mitaan ei loytynyt.

Paatimme siis, etta jos tahdomme tehda moottorista hyvan, me viemme sen muualle lopppuun laitettavaksi. Itsea harmittaa, silla jos olen jotakin aloittanut, tahtoisin myos itse vieda sen loppuun. Mutta tyopaivia on jaljella enaan muutama ja museolla ei ole ketaan, joka osaisi kasata moottorin loppuun mun lahdon jalkeen. Joten todettiin etta tama on kannattavampaa kuin uusien ja tarvittavien tyokalujen ostaminen tai etta joku keta ei osaa hommaansa kasaisi sen loppuun. En pystyisi edes mittamaan laakereissa olevaa valysta, etta kylla taa on ihan hyva vaihtoehto. 

Tassa on siis "moottoripukki" jolla oon tehny hommia :D moottori on toisesta paasta puupuristimella kiinni ettei putoa. 

Sovittiin, etta viedaan moottori mun viimeisina paivina korjaamolle, jotta pystyn viela loput paivat tyoskentelemaan sen kimpussa. Loppuviikon kaytin kaasarin ja tiivistepintojen puhdistelussa. Kaasari oli ihan mielenkiitoisen nakoinen sisalta siella seisoneen veden ja bensan jaljilta. En pystynyt kummiskaan putsaamaan perusteellisesti, koska mulla ei ollut uusia tiivisteita, joten tein kaiken mita pystyin tekemaan irrottamalla kohokupin. 

 Nyt oon lukenut niin paljon vanhoista Fordin moottoreista etta osaan varmaan ulkoa sanoa mita eroa on kullakin moottorilla, mista pystyn tunnistamaan, missa on leimat jne. Joten oppimista on tapahtunut! Nyt olen alkanut oppimaan myos tuumakoot ja osaan jotenkuten tunnistaa ruuvista onko se 5/8 vai 1/2 tuumaa yms. 

Pettymysten peramoottori

Viimeisina paivina toissa ei ole paljoa mitaan tapahtunut yllatysyllatys! Torstaista yli puolet paivasta kaytin kampiakselin kiillotteluun. Ensiksi vedin pinnan 400 paperilla, sitten 600. Parempihan siita olisi tullut, jos oltaisiin viety kampiakseli koneistamolle kiillotettavaksi. Onneks vanhat moottorit eivat ole niin tarkkoja. Myos kansi pitaisi vieda plaanattavaksi. Eivat ole vissiin harrastaneet sita aikaisemmin moottorien kanssa, silla eivat tienneet mista loytaisivat koneistamon joka tekisi sen. 

Perjantaina menin aamuksi toihin ja tilattiin moottoriin osat. Puolilta paivin jouduin lahtemaan, silla lahdimme perheen kanssa North Carolinaan tapaamaan Paigen veljea. Palasimme maanantai-iltana, jonka korvaan toissa ensi sunnuntaina, kun Ben menee ajamaan museolle venetta. Jokainen venehan tarvitsee huoltonaisen!

Tiistaipaiva oli lahinna liikkeissa juoksemista. Koska vene oli uponnut, startti oli aivan ruosteessa ja hapettunut sisalta, joten vein sen paikalliseen liikkesseen uudelleen rakennettavaksi. Kun tulin takaisin, osa osista oli tullut. Kyllahan isossa tilauksessa vahintaan yksi juttu on oltava vaarin - meinaan runkolaakerit. Eli siihen taas sitten tyssasi se tekeminen ja lahdin Eastoniin etsimaan varaosaliiketta, josta saisi nopealla toimituksella tilattua uudet. Kolmannella kerralla onnisti, silla mikaan liike ei tuntenut kyseista konetta, vain sen pienemman mallin, jonka laakerit meilla olikin jo. Tuntuu etta Suomesta olisi saanut kyseiset osat helpommin, vaikka onkin kyseessa amerikkalainen moottori. 

Sisatiloissa FINALLY

Vihdoinki siirsivat moottorin sisalle! Eli nyt paastiin kunnolla vauhtiin, niin kauan kunnes osia on. Takapakkia tuli, kun moottori seisoi ulkona.. Tuuli oli repinyt muovia rikki, joten koneeseen oli paassyt vetta. 

Loppujenlopuksi sain aika hyvin kaikki putsattua ruosteesta ja sain kampiakselinkin pois. Nyt pitaisi vaan kiillottaa laakeripinnat ja odotella osia. Alkaa tulemaan vaan aika kiire - 2 viikkoa ja moottorin taytyisi olla veneessa toimivana.

 Nyt he aloittivat isomman projektin kyseisen veneen kanssa. Nyt taman veneen paikalle otetaan se vene, jonka kanssa tyoskentelin ensimmaisina viikkoina. Jarkyttava operaatio siirtaa yksi vene, autojen kanssa onneksi huomattavasti helpompi :D

Sadetta

Loppuviikko menikin sisatiloissa, kun odottelin saan paranemista. Ei mikaan ihan ihanteellisin paikka tehda koneremonttia. Pojat onneksi lupasivat, etta seuraavalla viikolla siirrettaisiin moottori sisalle. Yksi paiva meni pelkastaan selvittaessa, mika moottori mulla on tyonalla, etta saadaan oikeat osat tilattua. 

Paasin myos tutustumaan puutoihin :D meita oli 7 ihmista kantamassa yhta lankkua. Naista lankuista ollaan vissiin tekemassa mastoa, jonka takia ovat noin pitkia. 

Pojat koittivat mulle keksimalla keksia hommia, joten sain hommaksi putsata taman. Ei hajuakaan mita tekee, mutta liittyy jotenkin veden jaahdyttamiseen. Tiivisteet piti vaihtaa, jota ei luonnollisesti ollut saatavilla, joten leikkelin ne itse tiivistemateriaalista.

Jos nyt jotakin autohommia, niin rupesin mersusta tutkimaan, miksei kaikki hienoudet kuten kattoluukku, radio ja antenni toimi. Rupesin irrottamaan radiota ja takaosa oli taynna aanenvaimennusmateriaalia, jota ei normaalisti pitaisi olla. Rupesin keraamaan sita pussiin, niin materiaalin seasta loytyi pahkinoita. Joten ratkaisu sahko ongelmaan loytyi - orava oli tehnyt pesaa radion taakse silloin, kun mersu oli ollut vajassa sailossa. Ja tottakai oli syonyt kaikki sahkojohdot jotka olivat olleet "tiella"

Kun hommat levii kasiin

Maanantai vietettiin rauhallisissa tunnelmissa. Ben tuli mun kanssa museolle, joten paasin kaupunkiin tutustumaan missa on varaosaliikkeet, ettei aina tarvii odotella et paasisin jonkun muun kanssa. Kahteen moottoriin tarvittiin oljy- seka polttoainesuodattimet. Koska moottorit on maalattu, on myoskin suodattimet maalattu. Vain yhdesta suodattimesta nahtiin tuotenumero, muut taytyi etsia vanhanaikaisesti katalogista. Nyt osaa arvostaa, kun autoihin loytyy tuotenumerot suoraan netista. No, lounaan aikaan saatiin kaikki selvitettya ja lahdettiin liikkeelle.

Lounaan jalkeen ei ollut paljoa tekemista, silla tuuli sen verran kovaa, ettei saatu venetta siirrettya ja otettua moottoria irti.

 Kavin kotiintulomatkalla pesemassa auton. Totesin ettei teoilla oo merkitysta, silla jo kotiin ajaessa oli hiekkapollyssa ja siitepolyssa. 

Tiistaiaamuna toihin menessa pojat olivat siirtaneet mulle moottorin veneesta. Etin sita ympari pajaa tuloksetta, kunnes paasin toteemaan, etta teen sita sitten ulkona :D

Ekana oli puhe, etta niputtaisin vaan kaikki osat mita olin irrottanut ja se vietaisiin jonnekkin moottorikorjaamolle, jossa olis kunnon puitteet. 

No, en vastustanut kiusausta ottaa oljypohjaa irti nahdakseni, onko alakerta ruosteessa. Ilokseni totesin, etta vain paallisin puolin. Otin kumminkin laakerikaulan irti yhdesta kiertokangesta - ja onneksi, silla laakereista nakyi punametalli. 

Sitten tyonohjaaja paattikin, etta ei viedakaan moottoria korjaamolle, vaan ma teen remontin. Puitteethan on mita mahtavimmat, ulkona 30 asteen helteessa, ilman moottoripukkia, eli jokakerta liinoilla ja trukilla moottori ylos ja kaannetaan jos tarpeen. Safety first! :D Kylla taa pistaa arvostamaan kotioloja. Sentaan saan hyvan rusketuksen ja hyvan jalkatreenin kun kyykin poydalla moottorin vieressa slaavikyykyssa.

Lauantai Washingtonissa

Benin tytar oli koko viimeviikon lapsineen tilalla vierailemassa 10h ajomatkan paasta. Koska olivat taallapain, niin paattivat kayda myos vilkaisemassa Washingtonia ja ottivat mutkin mukaan. 

Aikamme kaytimme The Mall- alueella, jossa on kaikki monumentit seka museot. Ei kuvissa nayta kummoiselta, mutta paikanpaalla tajuaa miten suuria ne todellakin ovat. Ihan en Amerikan historiaa tunne, joten en tiennyt miksi jotkut monumentit oltiin tehty, mutta onneksi Eliza valaisi vahan. 

 Viimeisena kaytiin Natural History, seka Air and Space museossa, missa oisin voinut viettaa koko paivan. Dinosaurukset olis ollu mielenkiintoisia nahda, mutta se osa museosta on kiinni vuoteen 2019. Pitaa vissiin palata kolmen vuoden paasta! Valilla ite kokee vaikeuksia uusien autojen kanssa, mutta toi avaruusteknologia on jotakin aivan kasittamatonta :D 

Business aamiainen

Host aitini Paige tyoskentelee Talbot Countylle jonakin tarkeana ihmisena. Talla viikolla hanen oli pidettava aamiainen kaikkien Talbot Coyntyn (Talbotin laanin) yritysten kunniaksi - Business Appreciation Breakfast, jonne han tahtoi munkin tulevan. 

Tilaisuudessa oli paljon tarkeita ihmisia, pankinjohtajia, yritysten johtajia, erilaisten yhdistysten johtajia ja puheenjohtajia, Eastern Shore Land Concervancy, kansanedustaja Andy Harris ym. muita tarkeita ihmisia. Ihmisia oli n. 250, joten moneen kertaan sain selittaa mista oon ja mita teen jenkeissa, kun kuulivat erilaisen aksenttini :D Tapasin myos naisen, joka on vastuussa kaikista laanin kouluista ja han kertoi, etta heilla Eastonissa on autonasentaja kurssi. Han kovasti halusi etta kayn siella nayttamassa itseni, joten se on ainakin ohjelmassa ensiviikolla. Kuvassa olen hostini Paigen kanssa, joka oli tarkea osa koko aamiaista. 

Tilaisuuden jalkeen olin menossa toihin, mutta lahdin jo lounaan jalkeen sateen takia.

Illalla saa parani ja kavin kuvailemassa tilaa.

The River Shore

 Benin Ford Focus, tuntui jopa tehokkaalta Mersun jalkeen :D

Vanha, iso talo, jonka pihalla hautausmaa ei kuulu mun lemppareihin mutta talla hetkella sellaisessa asun. 

Kolmas viikko

Viikko alkoi heti Fordin kimpussa. Lopputulema on se, etta otetaan kone pois veneesta ja puretaan kokonaan osiksi!

Ennen kannen irrottamista siis nain tulpanreijasta, etta kutossylinteri oli jaahdytysnestetta taynna. Otin siis kannen pois ja kansi naytti silmamaaraisesti hyvakuntoiselta ja kansipahvi ei ollut palanut. Putsasin kaikki pinnat vanhoista tiivisteista ja koitin selvittaa onko lohkossa jokin vikana.

Seuraava homma oli ottaa oljyt koneesta. Sinisessa astiassa siis oljyt mita tuli ja valkoisessa kaikki vesi mita sen mukana tuli. Joku oli kadottanut pumpun joka ostettiin, joten jouduin pienen 1l kipon kanssa liruttelemaan tyhjennysreijasta ja kaataa noihin ampareihin, silla moottorin alle ei mahtunut mikaan vati. Tottakai oljya lirui myos veteen, jota on vuotanut moottorin alle. Suurin osa piti imea oljynimeytysmattoon ja kaikki vesi pumpata ampareihin ja vieda havitettavaksi, kun ei niita voinut mereenkaan pumpata. 

Veneiden kanssa on todella paljon kaikkea "ylimaaraista" hommaa, jota ei olla etukateen ajateltu ja korjaillaan jalkeenpain. En tosiaan tieda, miten ne on suunnitellu oljyt noihin moottoreihin vaihdettavaksi.

Koska vesi on todennakoisesti ollut koneessa kuukausia, voimme vaan paatella etta kaikki laakerit yms. on koneesta vaihtokunnossa. Irroittelin kaikki johdot ja kardaanin koneesta, jotta se on ensiviikolla irroitettavissa veneesta. Viela ei tiedeta, etta vaihdetaanko kone vai korjaataanko se ja kuka sen korjaa.

Muita pienia hommia on ollut, mm. koitettiin selvittaa toisesta moottorista, miksi imee bensajarjestelmaan ilmaa, vaihdeltiin tiivisteita, etsittiin tiivisteita Fordiin ja putsasin tiivistepintoja. Onneksi on suurimmaksi osaksi luovuttu korkkitiivisteista, jaa meinaan kovaa kiinni :D

Viikonloppu ja lentelya

Viikonloppu oli mielenkiintonen - ensimmaista kertaa elamassani paasin lentamaan pienlentokoneella! Ben oppi lentamaan yli 15 vuotta sitten, joten varmoissa kasissa olin.

Kuvassa Ben vuoden -75 lentokoneensa kanssa. Opin tekemaan hanen kanssaan lahtotarkastukset ja kaikki varmistukset ennen lentoa. Paastiin myos korjaamolle katsomaan lahemmin, milta lentokoneiden koneet nayttaa.

Paiva oli taydellinen lentamiselle - aurinkoinen ja tyyni. Kaytiin katsomassa milta tila nayttaa ylailmoista, maata on todellakin enemman kuin kuvittelin! :D 

Lauantaina tapasin taas joukon uusia kavereita ja sukulaisia illallisen merkeissa. 

Toinen viikko

Nyt loppuviikosta on paasty tyonteon makuun, kun saat ovat parantuneet. Auringossa n. +20-25 astetta. Joka nakyy myos iholla.

Tan paivan puna on huomisen bruna, right? 

Ekana hommana oli siirtaa veneet museon talvisailylytyspuolelta, kesapuolelle.

Pitihan sita kayda myos koeajamassa veneita jotka toimi! Paasin itsekkin ajamaan :) 

Seuraavana hommana oli saada yksi halvaantunut vene toiselle puolelle lahemmaksi pajaa, jossa mun olisi helpompi tehda sita. Ensimmaista kertaa nain kun toista venetta hinataan veneella. 

Tasta siis lahti mun seuraavan 5 viikon mittainen projekti. 50-luvulta peraisin oleva Fordin suora kutonen. Ongelmina ovat mm.

-jaahdytysnestetta pakoputkessa

-jaahdytysnestetta sylinterissa

-ylikuumenee

-sahkot sekaisin

-sytytyksessa vikaa

-vetta moottorioljyn seassa

Tanaan kerkesin ottamaan vain pakosarjan ja venttiilikopan pois, mielenkiinnolla odotan onko lohko halki vai mita on kaynyt :D

Sahkohommia

Nyt on ensimmaisia hommia takana, paljoo en oo voinu tehda, silla suurin osa paivista on ollu sateisia. Jotakin pienia hommia tehnyt sisalla ja aina saan salliessa ollut veneiden kimpussa ulkona.

Ekana toihin tullessa oli kiva huomata, etta pumppu ei ollut toiminut yon aikana ja veneseen oli vuotanut sopivasti siihen asti, etta vaihteiston oljytikku oli veden alla. Eli taas sama homma, vaihteiston tyhjennys vedesta ja huuhtelu. Myos startti, joka oltiin edellisena paivana asennettu, piti ottaa pois ja puhaltaa kuivaksi. Myos sahkojen kanssa on ongelmaa - kaynnistysnappi ei toimi, joten starttia pyoritetaan heittojohtosysteemilla suoraan startilta. Venetta ei olla tahan mennessa saatu vielakaan kaymaan, silla todennakoisesti vaihteisto tai vauhtipyora ovat ruostuneet sellain, ettei startti jaksa pyorittaa. 

Seuraava homma oli vaihtaa kyseiseen moottoriin startti, silla bensajarjestelmassa oli ollut ilmaa ja joku oli koittanut saada sen ilmattua vaan sahaamalla, kunnes poltti "startin". Kun uusi startti oli paikallaan, ei se siltikaan lahtenyt pyorimaan. 

Startissa on erillinen solenoidi, joka oli myoskin palanut. Kun koitimme uuden solenoidin ja startin kanssa kaynnistaa, akusta suli napa :D todennakoisesti johtui huonosti kiristetyista kaapeleista, who knows. No viimein saatiin kaikki toimimaan uuden akun kanssa ja kone ilmattua. Sitten pitikin etsia "ylimaaraisille" johdoille paikka, silla yksikaan mittareista ei toiminut. 

Kuvassa viela tapellaan ensimmaisen pumpun kanssa, joka loppujen lopuksi heitettiin menemaan ja ostettiin uusi :D mies kuvassa on hostini Ben, joka myoskin toimii vapaaehtoistyontekijana museolla. 

Museolla on vahan ongelmana se, etta jokainen tekee veneelle sita sun tata, kukaan ei oikein tieda mita on millekkin tehty, mita millekkin moottorille pitaisi tehda, tyokaluja ei ole tai ne on rikki :D mut eikohan tasta selvita.

Ensimmaiset tyopaivat

Ensimmainen tyopaiva oli heti maanantaina, jolloin tutustuin paikkaan, ihmisiin ja veneisiin. Ihmiset on mukavia ja puhelaita ja innoissaan vierailustani. Kestaa hetken tottua, silla ihmiset kayttaytyy taalla ihan erilailla verrattuna suomalaisiin. Vaikeinta on ollut osoittaa innostusta ja kiinnostusta, silla tuntuu etta naa innostuu melkein kaikesta. He myoskin halailevat paljon, johon on nain suomalaisena vaikea reagoida :D

Ensimmaisena hommana oli saada veneet kaymaan, silla ne ovat olleet kaynnissa viimeksi syksylla, ennenkuin ne pistettiin talviteloille. 2|3 veneesta saatiin kaymaan, mutta kuvassa olevasta veneesta, Delawaresta oli otettu kaynnistin pois. Tyontekijat kutsuvat sita ongelmalapseksi, silla se vuotaa vetta suoraan konehuoneeseen, aiheuttaen ongelmia moottorin kanssa.

Kuvassa oleva moottori on nimeltaan Detroit Diesel, suora 6 sylinterinen 2-tahtimoottori. Kuvassa on meneillaan vaihdelaatikon tyhjentaminen, silla veneen vuotamisen takia vaihdelaatikko oli taynna vetta. Vaihdelaatikoissa ei ole tyhjennystulppaa, joten kaikki oli imettava oljytikun putken kautta. Koska oljy ja vesi olivat meneet sekaisin, "neste" oli todella paksua ja pelkastaan tyhjentamisessa meni 5 tuntia. Seuraavana hommana on huuhtelu (todennaikoisesti useaan otteeseen) seka kaynnistimen asennus (kaynnistin painaa n. 15kg). Sen jalkeen toivottavasti vene olisi valmis liikutettavaksi.

Tassa on pienempi vene nimeltaan Martha, jossa on Oldsmobilen (6litrainen?) V8 bensiinimoottori. Se kaynnitstyi suosiolla, mutta emme paasseet viela ajamaan, silla paivat ovat olleet liian tuulisia.